Muutos yrityksen toiminnassa

KONKURSSI

Yleistä

Yritys tai muu velallinen, joka ei kykene vastaamaan veloistaan, voidaan asettaa konkurssiin. Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssivelkojen maksuun. Konkurssin alkaessa velallinen menettää määräysvallan omaisuuteen. Tuomioistuin määrää omaisuutta ja konkurssipesän hallintoa hoitamaan pesänhoitajan. Omaisuus realisoidaan ja varat käytetään velkojen suoritukseksi.

Konkurssilaki (120/2004) on laaja yleislaki, joka sisältää säännökset konkurssin alkamisen edellytyksistä, konkurssimenettelyn eri vaiheista, konkurssisaatavista, konkurssihallinnosta sekä konkurssipesään kuuluvan omaisuuden hoidosta ja myynnistä.

Konkurssiin voidaan asettaa luonnollinen henkilö sekä yhteisö, säätiö ja muu oikeushenkilö. Myös kuolinpesä ja konkurssipesä voidaan asettaa konkurssiin.

Konkurssi on yritykselle oikea vaihtoehto, kun se on tullut pysyvästi kykenemättömäksi selviytymään taloudellisista velvoitteistaan eikä sen toimintaa enää saada kannattavaksi. Konkurssin vaihtoehtona voi olla yrityksen saneerausmenettely, jos yritystoiminta on mahdollista terveyttää jatkamiskelpoiseksi.

Konkurssihakemus

Konkurssiin asettamista haetaan käräjäoikeudelta. Hakemuksen voi tehdä velallinen tai velkoja. Kirjallisen hakemuksen tulee sisältää vaatimus konkurssiin asettamisesta ja sen perustelu sekä velallisen yksilöintitiedot samoin kuin hakijan tai hänen edustajansa yhteystiedot.

Kun velallinen itse jättää konkurssihakemuksen siihen tulee liittää luettelo suurimmista velkojista yhteystietoineen sekä yleisluonteinen selvitys omaisuudesta ja velkojen määrästä. Lisäksi vaaditaan yrityksen toimivaltaisen toimielimen (esim. osakeyhtiössä hallituksen) päätös konkurssiin hakeutumisesta.

Tuomioistuimen on annettava velkojan konkurssihakemus tiedoksi velalliselle sekä varattava tälle tilaisuus antaa asiasta kirjallinen lausuma.

Konkurssiin asettaminen ja pesänhoitajan määrääminen

Konkurssi alkaa, kun tuomioistuin asettaa velallisen konkurssiin. Konkurssin alkamisesta julkaistaan kuulutus Virallisessa lehdessä, siitä tehdään merkintä oikeusministeriön konkurssirekisteriin, kaupparekisteriin ja erinäisiin luottotietorekistereihin.

Konkurssin alettua velallinen menettää oikeuden määrätä konkurssipesään kuuluneesta omaisuudesta.

Tuomioistuin määrää konkurssipesän hallintoa hoitamaan pesänhoitajan. Peränhoitajalla tulee olla tehtävän vaatima kyky, taito ja kokemus sekä sopivuus tehtävään. Käytännössä pesänhoitajina toimivat asianajajat tai muut lakimiehet.

Konkurssin peruuntuminen

Konkurssi voidaan määrätä peruuntumaan velallisen ja konkurssihakemuksen tehneen velkojan yhteisestä hakemuksesta. Peruuntumista on haettava lyhyessä kahdeksan päivän määräajassa siitä, kun velallinen on asetettu konkurssiin. Peruuntumiselle on oltava pätevä syy, kuten esim. velkojan saama suoritus saatavalleen.

Pesäluettelo ja velallisselvitys

Konkurssin alussa kaikissa konkurssipesissä laaditaan velallisen varoista ja veloista pesäluettelo sekä konkurssivelallista ja tämän konkurssia edeltävää toimintaa käsittelevä velallisselvitys. Pesänhoitaja laatii nämä asiakirjat, mutta velallisella on velvollisuus myötävaikuttaa niiden aikaansaamiseen ja oikeaan sisältöön. Velallisen on myös vahvistettava vakuutuksellaan pesäluettelon tiedot oikeiksi.

Velallisselvityksen ja pesäluettelon tiedoilla on tärkeä merkitys kun arvioidaan sitä, minkälaisena konkurssimenettelyä jatketaan ja minkälaisia selvityksiä ja tarkastuksia konkurssipesässä on syytä tehdä.


ERILAISET KONKURSSIMENETTELYT

Konkurssin raukeaminen

Tuomioistuimen on tehtävä päätös konkurssin raukeamisesta, jos konkurssipesän varat ovat niin vähäiset, etteivät ne riitä konkurssimenettelyn kustannuksiin tai jos velkojille tuleva kertymä joka tapauksessa jäisi hyvin vähäiseksi. Päätös konkurssin raukeamisesta tehdään yleensä 2-6 kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta.

Konkurssin rauetessa pesänhoitajan tehtävä ja konkurssin muut oikeusvaikutukset lakkaavat. Osakeyhtiömuotoinen velallinen poistetaan kaupparekisteristä.

Jos raukeavaan konkurssipesään jää jonkin verran varoja, ne luovutetaan ulosottomiehelle, joka jakaa ne velkojille.

Täysimittainen konkurssimenettely

Täysimittaisessa konkurssimenettelyssä pesänhoitaja selvittää konkurssipesän ja hoitaa yhdessä velkojien kanssa pesän hallintoa. Konkurssimenettelyssä järjestetään valvonta ja selvitetään velkojien saatavat, realisoidaan pesän omaisuus ja jaetaan varat vahvistetun jakoluettelon perusteella velkojille. Pesänhoitajan tehtävänä on pesän edustaminen ja juoksevien asioiden hoitaminen, omaisuudesta huolehtiminen ja realisointien toteuttaminen, oikeudenkäyntien käyminen sekä jakoluettelon laatiminen ja pesän varojen jakaminen velkojille. Velkojat käyttävät päätösvaltaa konkurssipesässä ja päätöksenteko tapahtuu velkojainkokouksissa. Tavanomaista on, että velkojat antavat pesänhoitajalle laajat toimimisvaltuudet.

Täysimittainen konkurssimenettely päättyy kun pesänhoitaja on laatinut lopputilityksen ja velkojat sen hyväksyvät. Lopputilityksen tulee sisältää selvitys konkurssipesän hallinnosta ja velkojien jako-osuuksista.

Konkurssissa voidaan myös vahvistaa konkurssimenettelyn päättävä sovinto. Edellytyksenä on, että sovinnolle saadaan neljän viidesosan kannatus velkojien kokonaismäärästä.

Täysimittainen konkurssimenettely kestää yleensä 2-5 vuotta, mutta menettely voi oikeusriitojen tai pesän laajuuden vuoksi kestää huomattavasti pitempäänkin.

Julkisselvitys

Vähävaraista konkurssia, joka muutoin raukeaisi varojen puutteessa, voidaan jatkaa julkisselvityksenä. Edellytyksenä on, että velallisen konkurssia edeltävään toimintaan tai konkurssipesän toimintaan kohdistuu selvitystarpeita tai asialla on muu erityinen syy.

Esityksen julkisselvitykseen siirtymisestä tekee konkurssiasiamies ja päätöksen antaa tuomioistuin. Julkisselvitys merkitsee, että konkurssimenettelyä jatketaan konkurssiasiamiehen kuluvastuulla ja valvonnassa. Pesänhoitaja tehtävästä huolehtiva julkisselvittäjä raportoi ja antaa lopputilityksen konkurssiasiamiehelle.

Konkurssiasiamies

Konkurssipesien hallintoa valvoo erityisviranomainen, konkurssiasiamies. Konkurssiasiamiehen tehtävänä on seurata konkurssipesien toimintaa sekä kehittää hyvää pesänhoitotapaa. Konkurssiasiamies valvoo, että konkurssipesien hoitajat toimivat lain ja hyvän pesänhoitotavan mukaisesti ja hänen tulee ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin tietoonsa tulleiden laiminlyöntien vuoksi. Konkurssiasiamies voi myös määrätä suoritettavaksi velallisen tilien ja toiminnan erityistarkastuksen. Konkurssiasiamiehen toimiston yhteystiedot ja lisätietoja konkurssimenettelystä löytyy osoitteesta http://www.konkurssiasiamies.fi.